27.3.2016

                                           Hieman erilaista tällä kertaa


Olen täällä taas!  Ensinäkin hyvää pääsiäistä kaikille! Ja rentouttavaa loppulomaa :).  
Tänään ajattelin kertoa teille minkälaisen muutoksen kirjat tekivät minussa ja kertoa muutenkin oman niin sanotun "lukuhistorian" :D

Olen lukenut paljon jo pienestä pitäen. Äitini sanoi, ettei koskaan voinut lukea liikaa kirjoja. Siinä hän oli ja on oikeassa.
 Toisella luokalla suoritimme lukudiplomia, ja muistan, että luin 46 kirjaa. Se oli luokan ennätys, ja olin hyvin ylpeä siitä. 1-4lk. luin aika lailla näitä peruskirjoja, joita alakoulussa luetaan.
 5 luokalla äiti antoi käsiini ensimmäisen Harry Potterin. Siinä vaiheessa en ollut kovinkaan vaikuttunut. Kirja oli "paksu" olihan siinä 230 sivua. Äiti ei antanut periksi, joten luin kirjan kahdessa päivässä. Se teki suuren vaikutuksen minuun. Luin sitä koko ajan ja minua ei saanut irti kirjasta. Kaikki muut Potterit menivät hujauksella. Tämän jälkeen minusta on tullut älytön Potter-fani :D. Tämän jälkeen aloin suosia fantasiakirjallisuutta ja nykyään luen aika lailla vain sitä. 

Tietysti on myös monia muita syitä, miksi luen niin paljon. Nuorempana olin hieman syrjitty lapsi, koska olin niin ujo ja sisäänpäinkääntynyt. Hain turvaa kirjoista, sen hahmoista ja ihmeellisestä maailmasta. Kirjat opettivat ja opettavat edelleen minulle paljon. Nykyään olen melkein eri ihminen, kuin ennen. Ehkä kirjojen ansiosta minusta on tullut sellainen kun olen nyt. Edelleenkin rakastan syventyä kirjoihin, rakastua henkilöihin ja jättää oma tylsä ja väritön elämä hetkeksi ja siirtyä esimerkiksi vaaralliseen, mutta lumoavaan rakkaustarinaan. Jonkun mielestä olen ehkä outo, koska luen niin paljon ja välitän hahmoista niin kuin ne olisivat osa elämääni. Sinulle ne ovat ehkä vain keksittyjä hahmoja, mutta minulle ne ovat enemmän. Ne ovat esikuviani ja sankareitani.

Jos joku teistä häpeää, että lukee paljon tai fanittaa henkeen ja vereen jotakin kirjan hahmoa tai vaikkapa kirjasarjaa, älkää hävetkö. Se on osa teistä ja tulee aina olemaan. Ette voi vältellä sitä ikuisesti. Olkaa sellaisia kuin olette ja ylpeitä siitä :)

Nähdään seuraavassa postauksessa!

2 kommenttia: